Blackfield: Blackfield
harmaa kirjoitti noin 20 vuotta sitten (4 kommenttia)
Niille jotka eivät vielä tienneet, Blackfield on siis Porcupine Treen nokkamiehen Steven Wilsonin sekä israelilaisen muusikon Aviv Geffenin yhteisprojekti. Blackfieldin "debuuttialbumi", sanotaan tarrassa levyn kannessa. Ehkä jatkoakin on siis luvassa?
Steven Wilson lienee progressiivisen rokin ahkerimpia muusikoita.
Ennen kaikkea Wilson tunnetaan bändinsä Porcupine Tree kautta. PT toimii aktiivisesti, bändiltä on tämän kuun (3/2005) aikana ilmestymässä uusi levy Deadwing. Lisäksi Wilson häärää useissa sooloprojekteissa: no-man yhdessä Tim Bownessin kanssa, ja nyt arvosteltava Blackfield Aviv Geffenin kanssa. Sen lisäksi Wilson on kunnostautunut esimerkiksi Marillionin tuottajana.
Blackfield ilmestyi jo viime vuonna mutta eipä sitä ihan jokaisesta levykaupasta ainakaan täältä Suomesta löydy. Myyntiin on hiljan tullut uusi kansainvälinen versio, jossa on bonuslevy.
Porcupine Treen ystäville Blackfield osoittautuu kiinnostavaksi sillä jo alkuraita Open Mind kuulostaa tutusti PT:ltä. Aluksi lähdetään kevyesti kitaran säestämällä Wilsonin laululla mutta minuutin kohdalla rauha rikkoontuu räväkällä kitarariffillä ja ankaralla bassobiitillä. Kuulostaa pirun hyvältä.
Kakkosraita, levyn- ja yhtyeen nimikkobiisi Blackfield on dramaattisempi ja muistuttaa In Absentia -aikakauden Porcupine Treetä. Rummuissa tässä biisissä on Chris Maitland.
Nämä sekä neljäs raita Scars kolisivat jo parilla ensi kuuntelemalla.
Levyn yllättävät ja runsaat dynamiikan vaihdokset ja Porcupine Tree -maiset mielenkiintoiset sävellykset ja leijuvat äänimaisemat oikeuttavat kutsumaan Blackfieldiä progressiiviseksi rokiksi. Siitäkin huolimatta että levyn pisin biisi on vain hieman päälle 4 minuutin mittainen ja että levyyn on hyvin helppo päästä sisälle. Blackfield kolisi jo ensimmäisellä kuuntelemalla.
Kyllähän tätä mielellään kuuntelisi pidempäänkin kuin 36 minuuttia.
Albumin bonusversion ekstra-cd:llä on kolme lisäbiisiä. Perfect World on tylsä enkä ihmettele miksi se on bonuslevyllä. Where is my Love saa viisarin jo hieman värähtämään, tämän olisi kyllä raaskinut tuonne varsinaiselle albumillekin pistää. Blackfieldin live-esiintymisiltä on taltioitu Cloudy Now. Video ei toiminut valitsemassani käyttöjärjestelmässä, vaan vaatii Windowsin tai Macin. Bonusraitojen äänenvoimakkuus on jostakin syystä vaimeampi kuin ykköslevyn.
Biisilista:
1. Open Mind
2. Blackfield
3. Glow
4. Scars
5. Lullaby
6. Pain
7. Summer
8. Cloudy Now
9. The Hole in Me
10. Hello
Bonus disc:
1. Perfect World
2. Where is my Love?
3. Cloudy Now (live)
4. Multimediaa
Sitaatti:
We are a fucked up generation / It's cloudy now
Blackfield: http://www.blackfield.org/
Porcupine Tree: http://www.porcupinetree.com/
Aviv Geffen: http://www.avivarchive.co.il/
Arvosana : 9
Steven Wilson lienee progressiivisen rokin ahkerimpia muusikoita.
Ennen kaikkea Wilson tunnetaan bändinsä Porcupine Tree kautta. PT toimii aktiivisesti, bändiltä on tämän kuun (3/2005) aikana ilmestymässä uusi levy Deadwing. Lisäksi Wilson häärää useissa sooloprojekteissa: no-man yhdessä Tim Bownessin kanssa, ja nyt arvosteltava Blackfield Aviv Geffenin kanssa. Sen lisäksi Wilson on kunnostautunut esimerkiksi Marillionin tuottajana.
Blackfield ilmestyi jo viime vuonna mutta eipä sitä ihan jokaisesta levykaupasta ainakaan täältä Suomesta löydy. Myyntiin on hiljan tullut uusi kansainvälinen versio, jossa on bonuslevy.
Porcupine Treen ystäville Blackfield osoittautuu kiinnostavaksi sillä jo alkuraita Open Mind kuulostaa tutusti PT:ltä. Aluksi lähdetään kevyesti kitaran säestämällä Wilsonin laululla mutta minuutin kohdalla rauha rikkoontuu räväkällä kitarariffillä ja ankaralla bassobiitillä. Kuulostaa pirun hyvältä.
Kakkosraita, levyn- ja yhtyeen nimikkobiisi Blackfield on dramaattisempi ja muistuttaa In Absentia -aikakauden Porcupine Treetä. Rummuissa tässä biisissä on Chris Maitland.
Nämä sekä neljäs raita Scars kolisivat jo parilla ensi kuuntelemalla.
Levyn yllättävät ja runsaat dynamiikan vaihdokset ja Porcupine Tree -maiset mielenkiintoiset sävellykset ja leijuvat äänimaisemat oikeuttavat kutsumaan Blackfieldiä progressiiviseksi rokiksi. Siitäkin huolimatta että levyn pisin biisi on vain hieman päälle 4 minuutin mittainen ja että levyyn on hyvin helppo päästä sisälle. Blackfield kolisi jo ensimmäisellä kuuntelemalla.
Kyllähän tätä mielellään kuuntelisi pidempäänkin kuin 36 minuuttia.
Albumin bonusversion ekstra-cd:llä on kolme lisäbiisiä. Perfect World on tylsä enkä ihmettele miksi se on bonuslevyllä. Where is my Love saa viisarin jo hieman värähtämään, tämän olisi kyllä raaskinut tuonne varsinaiselle albumillekin pistää. Blackfieldin live-esiintymisiltä on taltioitu Cloudy Now. Video ei toiminut valitsemassani käyttöjärjestelmässä, vaan vaatii Windowsin tai Macin. Bonusraitojen äänenvoimakkuus on jostakin syystä vaimeampi kuin ykköslevyn.
Biisilista:
1. Open Mind
2. Blackfield
3. Glow
4. Scars
5. Lullaby
6. Pain
7. Summer
8. Cloudy Now
9. The Hole in Me
10. Hello
Bonus disc:
1. Perfect World
2. Where is my Love?
3. Cloudy Now (live)
4. Multimediaa
Sitaatti:
We are a fucked up generation / It's cloudy now
Blackfield: http://www.blackfield.org/
Porcupine Tree: http://www.porcupinetree.com/
Aviv Geffen: http://www.avivarchive.co.il/
Arvosana : 9
+/- saldo : 0 | Tweet
Arvosana : 8
Hommasin itsekin tuon Blackfieldin ja toimii kyllä hienosti herättäen hyvät fiilarit jo ensi kuulemalta, kuten sanoitkin. Pelkistetystä olemuksestaan huolimatta (tai siitä johtuen) minua puhutteli eniten 5. kappale eli "Lullaby". Yksi maailman upeimmista popin mestariteoksista, todellinen täysosuma. Alkupuolen kappaleet myöskin erityisessä suosiossa täälläpäin! :)
Arvosana : 8
Tässä minunkin pisteeni tästä levystä...
Arvosana : 8