King Crimson : Live At The Orpheum
Kcrimso kirjoitti noin 10 vuotta sitten (19 kommenttia)
Oho, näin "hiljaiseksi" masteroitua cd:tä ei ole tullut aikoihin vastaan.
Edit. Mokasin nimeämisen. Oikea muoto olisi Live At The Orpheum
Edit. Mokasin nimeämisen. Oikea muoto olisi Live At The Orpheum
+/- saldo : 0 | Tweet
Nyt on sellaiset DR arvot että luulisi Retroullekin kelpaavan ;)
DR Peak RMS Duration Track
--------------------------------------------------------------------------------
DR13 -14.03 dB -34.31 dB 2:34 01-Walk On: Monk Morph Chamber Music
DR15 -0.85 dB -17.58 dB 6:07 02-One More Red Nightmare
DR14 -9.91 dB -30.83 dB 1:40 03-Banshee Legs Bell Hassle
DR16 -0.82 dB -19.19 dB 6:32 04-The ConstruKction of Light
DR13 -2.33 dB -21.86 dB 4:57 05-The Letters
DR14 -0.81 dB -19.35 dB 6:51 06-Sailor's Tale
DR15 -1.19 dB -21.85 dB 12:15 07-Starless
--------------------------------------------------------------------------------
Täähän on aivan saatanan hyvä!
Mussutusosioon keksin tällä hetkellä vain sen että melko kummallista bändiltä joka julkaisee 20 cd:n livebokseja laittaa markkinoille tuoreimmalta kiertueeltaan 41 minuuttinen levy...
Toisaalta nyt tämä tuntuu kyllä aika hyvältä ja tasapainoiselta albumikokonaisuudelta mitä yleensä täyteen ahdetut livelevyt eivät muuten aina ole.
Heh, en mä mitään sinfoniadynamiikkaa ihannoi. Mutta soundin pitää elää ja hengittää sopivasti.
DR-sivustolla ( http://dr.loudness-war.info/
) on muuten nähdäkseni muutettu noita asteikkoja. Nyt on Bad 1-7, Transition 8-13, Good 14-20. Muistelen, että ennen Transition oli jotain 7/8-11.
Mutta soundin pitää elää ja hengittää sopivasti.
No tää elää, hengittää ja potkii! (Voluumipotikkaa pitää vaan muistaa kääntää reippaasti kaakkoon.)Hassua kuulla The ConstruKction Of Lightsissa huilua ja saksofonia. :) Yllättävän hyvin kyllä toimii. Mel Collins on mies paikallaan! Tervetuloa takaisin hoviin!
http://www.palasokeri.com/levyt/107310
Juu, tää oli olemassa jo ;-)
Mutta tolla ei ole yhtään kuuntelijaa? :o Eikä levylautasella systeemi ehdota tota nimeä vaikka kuinka yrittäisi.
John Kelmanin kattava arvostelu levystä: http://www.allaboutjazz.com/king-crimson-live-at-the-orpheum-by-john-kelman.php?width=768
Satunnaisia huomioita:
Aluksi suhtauduin hieman epäilyksellä konseptiin että King Crimson tekee paluun ilman uutta repertuaaria. KC:stä nostalgiabändi? No ehkä niinkin voi tuomita, mutta nämä uudet tulkinnat vanhoista kappaleista on vaan niin hienoja että en valita! Ja uuttakin taitaa olla vielä luvassa...
Edelliseen liittyen. Minulle Yes ja King Crimson ovat progen ying ja yang. On vaan harmi että Yes on livenä(kin) nykyisin valovuosien päässä siitä tasosta mihin King Crimson pystyy.
Gavin Harrisonin sovitukset kolmelle rumpalille toimii hienosti. Hetkittäin on toki kyseenalaista onko kolme rumpalia tosiaan tarpeen, mutta parhaimmillaan he tosiaan soittavat yhdessä kuin yksi 12 raajainen rumpuvirtuoosi ja se on hienoa kuultavaa se!
On hienoa että King Crimsonissa on taas puhallinsoittaja! (Theo Travis Van Der Graaf Generatoriin pliis...)
Jakko Jakszyk kuulostaa vokalistina hieman oudolta One More Red Nightmaressa, mutta muuten homma toimii hienosti.
Haluan lisää!
Mielenkinntoista havaita että Frippin versiot vanhasta materiaalista kelpasivat, mutta Belewin eivät (The Crimson ProjeKCt). No, mikäs siinä ..
Mitäs mielenkiintoista siinä on? Belewin versiot olivat päteviä, mutta eivät millään tavalla mullistavia. Ja Belew on itsekin sanonut että niin ei ollut tarkoituskaan. Levin on myös sanonut että tarkoitus oli pitää hauskaa ja soittaa biisit läpi "suoraan" ilman treenejä. Mikäs siinä, mutta asenne on aivan toinen kuin King Crimsonilla joka treenasi ja sovitti materiaalia uusiksi viikko tolkulla. Lisäksi The Crimson ProjeKct soittaa repertuaaria jota KC on soittanut muutenkin ahkerasti viime vuosikymmenet. Livenä olisi ehdottoman hienoa nähdä, mutta en tiedä miksi tuollaisista rutiinivedoista pitäisi sen kummemmin innostua livetaltioinnin muodossa.
Ihan kelpo levy, ei mitään hurjan mullistavaa mutta kyllä tätä mielellään pyörittelee. Lyhythän tuo kyllä on ja kun matsku on vanhaa niin olisivat kyllä voineet koko cd:n täyttää. The ConstruKction of Light on mahtava biisi ja melko jännältä nuo puhaltimet siinä tosiaan tuntuu, vähän jotenkin irtonaisilta kuulostavat. Tuntuu kun Crimson olisi ekaa kertaa palannut taaksepäin urallaan, voipi johtua noiden puhallinten paluusta.
Ps. Täällä enemmän aiheesta: http://www.palasokeri.com/levyt/107711
Tony Levin:
It seems like every year we're going to do something. It's on the table, the possibility that we´ll come up with some new music and maybe, eventually, a new album. That would be great.
http://prog.teamrock.com/news/2015-01-29/king-crimson-more-to-come-says-levin
Rakastan puhaltimia rock-musiikissa joten Mel Collinsin paluu King Crimsoniin ilahduttaa kovasti.
Starless on kyllä mahtava biisi, tämäkin versio on oikein hyvä.
Sailor's Tale on suosikini tältä. Sopivan raivoisa tulkinta!
Hommsin juuri liput syksyn Euroopan minikiertueen kahteen vikaan konserttiin Utrechtiin. Huomattavasti suuremmalla mielenkiinnolla odotan tätä kuin Finlandia-talon konserttia. Se oli ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen.
Aijai, houkuttaisi kyllä itseäkin...
Liput Pariisin keikalle ostettu! \o/
Luin että liput Pariisin Kevään keikalle. Kai sitäkin voisi tuulettaa.
Millä tavalla käytännössä saat piletit kouraan?
Kirjattuna postilähetyksenä tulevat. Ranskalaisille pdf-liput tuntuu olevan liian moderni asia.